Mistä tiernapojissa on kyse?

19.12.2019

|

artikkeli

Jaa someen

Tiernapojat-näytelmän henkilöt ovat kuningas Herodes, Murjaanien kuningas (Maurien kuningas), Herodeksen palvelija Knihti ja Mänkki eli tähdenpyörittäjä. Sana tiernapoika tuleekin ruotsin kielen sanasta stjärna, josta syystä tiernapoikia kutsutaan joskus myös tähtipojiksi. Tiernapoikahahmoista kolmen kerrotaan perustuvan kolmeen itämaan tietäjään, joiden on puolestaan tulkittu edustavan kolmea maanosaa: Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa. Joulunäytelmän ydin on tietäjien vierailu Kuningas Herodeksen ja Jeesus-lapsen luona.

Tiernapojat on vuosisatoja vanha suomalainen jouluperinne. Tiernapoikaperinteen juuret ovat jo 1600-luvulla esitetyissä kolmen kuninkaan näytelmissä, mutta varsinainen tiernapoikaperinne on kulkeutunut Oulun seudulle alunperin Ruotsin kautta Euroopasta siellä opiskelleiden mukana. Suomessa nykyisen kaltaista kuvaelmaa on esitetty Oulun seudulla pitkään ja ensimmäiset merkinnät tiernapojista Oulussa löytyvät virallisten lähteiden mukaan jo vuodelta 1873.

Ennen vanhaan tiernapojat kiersivät todella ovelta ovelle esittämässä näytelmää, lähivuosina tiernapoikaperinne on säilynyt osana joulujuhlien vakio-ohjelmistoa. Oulun seudulla on järjestetty tiernapoikakilpailuja aina 1930-luvulta saakka. Mielikuvissa vahvasti sukupuolittuneessä perinteessä myös naiset ovat tässä kilpailussa edustettuina: kilpailun osallistuu Tiernasäätiön verkkosivun mukaan nykyään enemmän tyttö- kuin poikaryhmiä.

Tiernasäätiö vaalii tiernapoikaperinnettä

Nykyään Suomessa toimii siis myös Tiernasäätiö. Säätiö perustettiin Ouluun vuoden 2005 marraskuussa kehittämään ja ylläpitämään kaupungin tiernaperinnettä. Säätiön tarkoituksena on kansainvälisen ja paikallisen tiernaperinteen vaaliminen ja kehittäminen. Toissaviikolla säätiö ottikin kantaa perinteen uudistamisen ja osittaisen uudelleenarvionnin puolesta Kaleva-lehdessä. Tästä sai alkunsa myös keskustelu perinteen rakentavista elementeistä Suomessa ja niiden päivittämisestä nykyaikaan. Tiernasäätiö ehdottaa mm. rasistiseksi tulkittavissa olevaa Murjaanien kuninkaan nimittämistä Maurien kuninkaaksi sekä roolihahmon kasvojen värjäämisen lopettamista. Sanan ”murjaani” oletetaan viittaavan roomalaiseen Mauretanian provinssiin nykyisen Algerian ja Marokon alueella.

Suomalaisessa tiernapoikaperinteessä Murjaanien kuninkaan hahmon ulkoasulla on pyritty tuomaan esiin tämän syntyperää, Tiernasäätiön puheenjohtaja Heikki Viertola kertoo Iltalehdelle viime viikolla ilmestyneessä jutussa. Afrikkaa edustava hahmo on perinteisesti kuvattu iholtaan tummana, mutta tästä on myös muita ulkoisia tunnusmerkkejä kuten musta parta ja musta rooliasu. Kyseessä on siis yksinkertaistettu, stereotypiohin perustuva tapa esittää vähän tunnettua toiseutta. Varsinkin mustalle rooliasulle löytyy hyvin vähän historiallisia perusteita.

Blackfacing – mustamaalaus

Mustan maskin maalaaminen tunnetaan kansainvälisesti nimellä blackfacing, jossa yleensä vaaleaihoinen henkilö meikkaa itselleen tumman naaman. Musta maskin maalaamisen alkuperästä on esitetty monia teorioita, mutta siihen perustuvien minstrel-esitysten Yhdysvalloista katsotaan saaneen paljon vaikutteita yhdestä ajan tunnetuimmilta esiintyjiltä, näytelmäkirjailija ja näyttelijä Thomas D. Ricelta. Ricen Jim Crow -hahmoa ja hänen mustaa maskiaan pidetään nykypäivän Yhdysvalloissa äärimmäisen rasistisena. Kiertävä Jim Crow -esitys oli 1800-luvun ensimäisellä puoliskolla hyvin suosittu ja hahmosta tuli niin leimallinen esitys ja karikatyyri älyllisiltä kyvyiltään vajavaisesta afroamerikkalaisesta miehestä, että hahmon ja sen tunnetuksi tekemän pilkkulaulun mukaan nimettiin Yhdysvaltain 1800-luvun lopulta alkunsa saaneet rasistiset rotuerottelulait, jotka kumottiin vasta 1960-luvulla.

Tiernapoikaperinteen uudistamiseen voidaan löytää perusteita. Tärkeintä kuitenkin on, että eri ihmisryhmien kuvaukset lähtevät heistä itsestään. Menneen maailman viestintäympäristössä on ollut myös helppo vedota tietämättömyyteen, mikä ei enää nykypäivänä ole mahdollista.

——

Jouluradio esittää tänään viidellä kanavallaan eri versioita tiernapojat-kuvaelmasta. Eri versioita voit kuulla Jouluradion pääkanavalla, Klassisella joululla, Lasten jouluradiossa, Rouhealla Joululla ja Jazzjoululla. Kaikki tiernapojat kuullaan klo 18.00 alkaen.

Lähteet: Iltalehti: ”Tiernapoikahahmon naaman mustaamisen voisi lopettaa” – perinnesäätiön kannanotto sytytti murjaani-kiistan (julkaistu 14.12.2019 klo 8:56) ; Elävä arkisto: Tiernapojat (julkaistu 13.12.2006 klo 10:00); Kaleva: ”Tiernasäätiö: Naaman voi jättää mustaamatta, marjaanien kuningas -nimityksestä voi luopua” (7.12.2019 klo 06:00), Tiernasäätiö (tiernakaupunki.fi).

Kuva: Paulaharju Samuli, kuvattu välillä 1907–1923, Kansatieteen kuvakokoelma/Samuli Paulaharjun kokoelma.